Diabetes

Oon sairastanu diabetestä jo vuodesta 2002 ja muistutukseksi kaikille ajattelin jakaa hyvät ohjeet matalasta ja korkeasta verensokerista:

INSULIINISHOKIN (Hypoglykemian) ENSIAPU:

Insuliinishokki (hypoglykemia).. osaatko auttaa matasokerista diabeetikkoa? Oletko koskaan joutunut tilanteeseen, jossa sokeritautinen on menettänyt tajuntansa verensokerin laskun takia?

Muistakaa että tajuttomalle potilaalle aina soitto 112 ja huolehtikaa että hengitystie pysyy auki!

Usein Diabeteksen yhteydessä puhutaan vain matalista verensokereista, hypoglykemiasta. Toinen ääripää on liian korkea verensokeri. Tällainen tila voi muuttua vaaralliseksi päivien (joskus myös jopa tuntien) kuluessa.. (kun taas matala verensokeri tulee tunneissa).

Diabetespotilaan korkea verensokeri voi olla henkeä uhkaava hätätilanne. Tämä on tärkeää tietoa jokaiselle, kenen lähipiirissä on diabetesta sairastava henkilö!

Lyhyesti:

-Korkea verensokeri (hyperglykemia) itesessään ei ole vielä vaarallista, haitallista kylläkin.

-Tilaan VOI liittyä ns. ketoasidoosi, happomyrkytys (vaarallista!)

-Hyperglykeminen (korkea verensokerinen), yleistilaltaan heikko ja/tai oireinen diabeetikko herkästi sairaalaan arvioon (Tärkeintä ketoaineiden mittaus!)

HUOM! Ketoaineet mitattava kapillaariverestä - Virtsatesti mittaa asetoasetaattia(joskus vähän asetonia),ei OH-butyraattia, joka ketoaineiden pääkomponentti.

JOS TAJUNTA ON HEIKKO JA POTILAS HENGITTÄÄ NOPEASTI (hengitystaajuus koholla) = TILANNE VOI OLLA TODELLA VAKAVA! - Soita välittömästi ambulanssi.

--------------------------------------------------
Diabeetikon happomyrkytys on aina hengenvaarallinen hoidollinen hätätilanne. Siksi diabeetikko on aina mahdollisimman nopeasti toimitettava hoitoon lähimpään sairaalaan, mikäli hänen tajuttomuutensa syyksi epäillään happomyrkytystä. Vaikeassa happomyrkytyksessä tajuttomana olevan ihmisen elämän pelastaminen voi olla kiinni jopa vain alle puolesta tunnista.

Happomyrkytyksen syyt

Happomyrkytys aiheutuu insuliinin puutteesta ja samanaikaisesti lisääntyneestä insuliinin vastavaikuttajahormonien (glukagoni, kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini, kasvuhormoni) erityksestä sekä korkean verensokerin aiheuttamasta insuliinin tehottomuudesta.

Insuliinin puutteessa sokerin pääsy lihaksiin on estynyt, vaikka maksan tuottamaa sokeria on elimistössä runsaasti. Samalla rasvahappojen vapautuminen rasvakudoksesta on kiihtynyt, koska elimistö tuottaa rasvasta energiaa. Rasvahappojen palaminen tapahtuu epätäydellisesti insuliinin puutoksessa, ja maksa tuottaa happamia ketohappoja, asetonia, asetoasetaattia ja hydroksibutyraattia

Tavallisimmat happomyrkytyksen laukaisevat tekijät ovat liian pitkään toteamattomana jatkunut tuore diabetes, tulehdustaudin tai jonkin muun äkillisen sairauden aiheuttama insuliinitarpeen lisääntyminen sekä insuliinin pistämättä jättäminen. Näissä tilanteissa happomyrkytyksen kehittyminen vie yleensä 6–12 tuntia. Pumppuhoidossa puolestaan happomyrkytys voi kehittyä muutamissa tunneissa, jos insuliinin saanti keskeytyy katetrin irtoamisen, tukoksen tai vuodon vuoksi.

Happomyrkytyksen oireet ja toteaminen

Korkean verensokerin seurauksena virtsaneritys lisääntyy, suu kuivuu ja syntyy janontunne. Happomyrkytykseen liittyy usein pahoinvointia ja vatsakipuja, jolloin oireita voidaan erehtyä luulemaan vatsasairaudeksi. Jos happomyrkytyksen syynä on tulehdustauti, siihen voi liittyä paikallisoireita ja kuumeilua.

Happomyrkytyksen kehittyessä edelleen mukaan tulevat elimistön kuivuminen, verenpaineen lasku, sydämen lyönnin nopeutuminen ja syvä huokuva hengitys, joka tilan pahentuessa voi hävitä, sekä asetonin haju hengityksessä.

Verensokeri on yleensä yli 15 mmol/l, ja seerumissa (virtsassa) on runsaasti happoja, ketoaineita. Niiden seurauksena veren happo-emästasapaino on muuttunut lisääntyvästi happamaksi (asidoosi) ja veren pH laskee alle 7,35. Lisäksi usein todetaan veren suolapitoisuuksien (kalium, natrium) muutoksia ja elimistön kuivumiseen liittyviä löydöksiä.

Happomyrkytyksen ehkäisy

Happomyrkytyksen estämiseksi on tärkeintä tiedostaa sen vaara. Erityisesti tämä koskee nuoria diabeetikoita, jotka saattavat kapinoida diabetestaan vastaan jättämällä ottamatta insuliiniannoksiaan ymmärtämättä asian vaarallisuutta. Myös alkoholin ja päihteiden käyttö sekä masentuneisuus voivat johtaa tilanteeseen, jossa itsestä ja insuliinipistoksista huolehtiminen jää.

Jos insuliinipistokset laiminlyödään, happomyrkytys voi kehittyä jo puolessa vuorokaudessa (käytettyjen insuliinilaatujen ja niiden annostelutavan mukaan) ja johtaa 1–2 vuorokaudessa kuolemaan.

Verensokerin tihennetty seuranta ja veren (tai virtsan) ketoaineiden tutkiminen sairauspäivinä, jos verensokeri on yli 15 mmol/l (tai verensokeri yli 12 mmol/l ja yleistila on heikko) ja insuliinin lisäannostelu mittaustulosten mukaan kuuluvat diabeetikon omahoitotaitoihin. Jos verinäytteen ketoainepitoisuus (hydroksibutyraatti, OHBUT) on yli 3,0 mmol/l tai virtsan ketoaineet ovat +++, on viivytyksettä hakeuduttava ensiapuun. Sairaalahoitoon pitää hakeutua viivytyksettä matalammillakin ketoainearvoilla, jos insuliinin lisäämisestä huolimatta verensokeri tai ketoaineet eivät korjaannu tai diabeetikko on huonokuntoinen.